Toiset seeprat

Tähän kohtaan ihan vaan perussukkaa Novitan seepraisesta ja pinkistä 7-veikasta. Ne päätyvät joululahjaksi henkilölle, joka on jo pitkään haikaillut seeprasukkien perään. Jouluunhan on enää alle 2 kk !! Aina iskee samanlainen paniikki, joka vuosi sama juttu. Tammikuussa päättää, että tekisi ensi vuoden joululahjat jo hyvissä ajoin, mutta sitten ne aina jäävät, koska kesäneuleitakin on kiva tehdä!  Samanlaista ongelmaa taitaa olla muillakin neulojilla.
Ainakin kaksi isompaa jouluprojektia on nyt mielessä seuraavana, äitille ja siskolle. Haluaisin kyllä toteuttaa ainakin 20 eri juttua, mutta joudun valitettavasti koulun, kandin ja työni takia karsimaan listaani. Blääh :(

 Joululomaa meillä on ruhtinaalliset 5 viikkoa tänä vuonna, ja koska olen suorittanut pakolliset maatilaharjoitteluni jo sitä ennen, saan oikeasti vaan lomailla. Lomailu tarkoittaakin, että neuletehdas käynnistyy ja kaikki lihakset jumiutuu himoneuloosin vallatessa opiskelija-asuntoni. <3 Nyt olen vielä muutaman päivän navettaharjoittelussa, jossa väistelen potkivia lehmiä, jotta luuni pysyvät ehjinä joululoman puikkojen heiluttelua varten.

Ohje: Perussukka
Koko 38-39
Puikot: 3,5 koivu
Lanka: Pinkki 7 veljestä, Viidakko 7 veljestä

Sukat tein ihan kokonaan lokaakuun genetiikan ja bakteriologian luennoilla, ja oli ihan sopivaa luentotekemistä. Tai sopivat luennot näille sukille :P 

Oliivisukkaa

Kesäsukkamalliston (Taimitarha) sukista on nyt puolet valmiina. Edelliset postaamani kanerva-sukat ja nämä vihreät ovat molemmat tehty kokoelman ohjeilla. Nyt vielä edessä on kaksi sukkaohjetta 7-veikalle, ja ihan heti en ole niihin paneutumassa, kun uusi sukkalehtikin ilmestyi.

Tämä langanväri oli haastava kuvattava, mutta parempia ei saanut niissä sääoloissa ja nyt sukat ovat jo lämmittämässä saajansa, 93-vuotiaan mummini jalkoja, joten uusintakuvaus ei enää onnistu. Jos muuten on aikomassa tehdä nämä sukat, kannattaa huomioida että näistä tulee kokonsa puolesta lähemmäs 37/38, ja en usko, että ne mahtuisivat 39 jalkaan.

Tänään aloitin navettaharjoitteluni klo 5.30 aamulla, ja parin tunnin päästä suuntaan iltalypsyvuoroon. Ensivaikutelma on ainakin todella positiivinen ja isäntäväki ihan huippu. Sikalassa tuntui jo ensimmäisen parin tunnin jälkeen kaikki menevän pieleen, joten tämän aamun hyvän kokemuksen perusteella olen hyvin luottavainen navettaharjoitteluni onnistumisen suhteen. Viime viikolla oli koulusta viimeiset alkusyksyn tentit, genetiikka ja bakteriologia. Nyt onkin aika suunnata katse kandin tekemiseen. Aiheeni tulee käsittelemään lampaita ja niiden ruokinnan vaikutuksia VILLAN laatuun! <3 ihana neuloosin ja eläinlääkäriyden fuusio. Parin viikon päästä harjoittelun jälkeen alkaakin taas ihan uudet kurssit.

Ohje: Nina Laitisen Elviirat 
Lanka: Nalle oliivinvihreä
Puikot: 3,0
Koko: 38

 Ihanaa lokakuista viikkoa! 

Pehmu

Nyt olisi jo korkea aika blogissa selvittää, mistä nimi Pehmunen tulee. Sehän tulee tietysti rakkaasta lapsestani, jolla on monta nimeä;  PieniSieni, Tuhku,  Lämmityskone, Struudeli, Jyrsis, Minski, Pinski, Jänis, Minuli. Eli siis Mini, puudelini, joka on niin pehmeä pehmu. Siis Pehmunen. :D

 

Minillä on nyt ikää jo päälle 6 vuotta, mutta ikä ei paina vaan Minski on oikein pirteä ja eloisa pienipainajainen. Minissä parhainta on sen veikeä luonne. Se on välillä ihan velmu. Ilkikurinen, joka esittää välillä söpöä ja käy selälleen haarat ojossa; "Mami mä oon söpö".

Minillä on postinjakajaan erityinen viharakkaussuhde. Postia odotetaan joka arkipäivä (ymmärtää kyllä, että viikonloppuna turha odottaa) aamusta alkaen ja sitä kytätään ikkunasta istuen sohvanreunalla. Kun keltainen pyörä ajaa pihaan, alkaa kauaskantoinen räksytys, joka laantuu vasta kun posti tipahtaa luukusta. Silloin ei ehdi räksyttää, koska tärkeämpää on postin raatelu pieneksi paperisilpuksi. Tämä on erityisen mukavaa juuri kun on imuroinut. Jos yrität napata postia itse, se viedään takuuvarmasti sängyn alle ja tuhotaan siellä. Jepjep, ai mikä koirankoulutus?

Mini rakastaa huomiota ja aktiviteettejä. Ja mahan silittämistä. Se olisi aina lähdössä Vääksyyn, vaikka mennään Herttoniemeen tai mihin vaan. Se tykkää käydä kahviloissa ja istuu nätisti pienellä kerällä sylissä.  Helsinkiläistynyt maalaispuudeli. Se matkustaa julkisilla hienosti, - jos hermoja raastavaa Vääksyyn vetämistä ei oteta lukuun. Se näyttää lampaalta mutta onkin aika susi. Saattaa näykkäistä, jos joku tuntematon kurottaa näppejään ilman lupaa. Mamille se on aina kiltti. <3

Mini on tosi älykäs, ja sen kanssa voi jutella ja ratkoa matikantehtäviä, tai suunnitella seuraavaa getawayta Vääksyyn. Mini osaa paljon temppuja ja rakastaa uusien opettelua. Tällä hetkellä opetuksen alla on valojen sammuttaminen ja päälle kytkeminen. Sirkuskoira. Mamin hermoja pitää koetella juuri silloin komentelulla ja ulinalla, kun pitäisi lukea seuraavan päivän tenttiin. Mini toimii kyllä myös oivana opiskelukaverina, sillä siltä löytää yllättäen kaikki koiran anatomiset rakenteet.

  

Sirkuskoira

Voisin kirjoittaa Ministä loputtomiin, mutta eiköhän tämä jo riitä. Minin sydän sykkii kermavaahtokupin nuolemiselle, oravien ja jänisten jahtaamiselle, Vääksyyn menemiselle, urkuilulle ja pusujen antamiselle. Ja postin odottamiselle tietenkin. Toivottavasti vielä sata vuotta.

Kanervaiset

Ihanaa aurinkoista syystiistaita! Nämä mieluisat pitsisukat valmistuivat vähän aikaa sitten. Ne olivat myös Islannissa lentokonetekemisenä mukana, mutta aika vähän niitä tuli tehtyä siellä. Niin joo, Islanti-bloggaus uupuu edelleen...Se tulee kyllä. Eniten edistystä näissä sukissa tapahtui Valion pitämällä rehuluennolla :P 

Sukat on tehty Niina Laitisen maksullisella Lyydia-sukkien ohjeella. Lankana käytin kanervan väristä Nallea, mistä sukille tulikin nimi. Tykkään väristä tosi paljon, onneksi se on vielä tämän syksyn lankakartassa. Nythän voisi hamstrata lisää lankaa (ei voi), kun olen aika paljon saanut edellisiä tuhottua. Ei sillä, että lankavarastoni vieläkään näyttäisi mitään hupenemisen merkkejä eikä kaapin pohjaa edelleenkää näe. Mutta olen edistynyt huomattavasti, koska syyskuun aikana en ole ostanut kuin kaksi kerää, ja vanhoja on tullut tuhottua ainakin 4 kerää. :D

Näistä tuli minulle liian isot, koska ohje on 39 jalkaan. Muuten olisin voinut ne pitääkin. Joululahjalaatikkoon siis. On vähän ahdistavaa sanoa tämä ääneen, mutta neulomis- ja bloggaustahti tulee pakostikin hidastumaan merkittävästi tänä syksynä, koska aloitan tällä viikolla kandidaatin tutkielman tekemisen. Aiheena lampaat! <3 Joululahjat siis eivät tänä vuonna painotu villasukkiin, lukuunottamatta muutamaa paria, jotka olen jo ehtinyt tehdä.  Nyt menen kuitenkin neulomaan villisti, jotta eräs neulepaitani vihdoin valmistuisi. Kirjoitustyö ei ala onneksi vielä tänään.

Ohje: Lyydiat (linkki ravelryyn)
Lanka: Nalle, kanerva
Puikot: 3,0 Knit Pro bambu

Ruskalapaset

Tällä hetkellä on vähän liikaa käsitöitä työn alla keskeneräisinä, etenkin niitä isompia. Neulepaita itselleni on lähes valmis, mutta se on jämähtänyt pariksi viikoksi toisen hihan tekemiseen. Tähän väliin kuitenkin esittelen nämä ruskalapaset, jotka muotoituivat vanhan Novita-lehden lapasista, syksyn innoituksesta ja kylmenevistä säistä sekä siitä, että nurkissani on pyörinyt tämä Novitan Tweed-kerä jo useamman vuoden ja nyt oli aika korkata se. Toiset lapaset vähän erilaisella raidoituksella ovat myös tuloillaan tästä Tweedistä, sillä en halua laittaa jämäkerää enää takaisin kaappiin vaan nyt se on tuhottava viimeiseen metriin asti. Nämä esittelen blogissa kun jossain hamassa tulevaisuudessa saan ne valmiiksi.

Malli: Novita talvi 2013, malli 15
Lanka: 7 veljestä valkoinen ja punavihreä Tweed
Puikot: 3,0
Peukalo: intialainen peukalokiila

Kuvista ja kuvausavusta kiitos Sannille :)

Ufo Sky

Otsikko ei viittaa avaruusolioihin taivaalla, vaan näihin sukkiin. Regian Stripemania Sky-langasta hyvin, hyvin hitaasti valmistuneet ufoutuneet sukat (neulemaailmasta tietämättömille: ufo on käsityö joka jumittaa huoneen nurkassa keskeneräisenä pitkän aikaa). Toinen sukka oli jo jouluna valmis, ja paria se saikin odottaa 8 kuukautta. Valmistuivat kuitenkin, ja onneksi niin tekivät, koska ne ovat jo olleet syksyaamuina jalassa lämmittämässä. Ei sisällä, vaan parvekkeella, jossa pitää yrittää joka aamu päästä neulomaan teekupin ääressä, vaikka onkin alle 10 astetta. Vielä kun muutamia aurinkoisia aamuja riittää niin nautin näistä aamun neulehetkistä. :)

Mallia on otettu Suuri Sukkakirjan Popcorn-sukkamallista. Tein valkoiset popcornraidat 7-veikasta. Tuli mukavat, ei-kutittavat sukat. Haluaisin vastaavaa lankaa ohuempana ja yksivärisenä. Sattuuko kukaan tietämään? 

Hieman ärsyttää, kun kuvauksella oli niin kiire etten ehtinyt näitä pingottaa tai mitään, ja toinen sukka on kuvissa varresta jo paljon löysempi kuin toinen, koska sitä on yli puoli vuotta soviteltu silloin tällöin ja muutenkin venytelty ja vanuteltu. Onneksi toiselle käy samalla tavalla tällä menolla. Olen kunnostautunut selvästi neuloosini kanssa, sillä olen alkanut tehdä asioita myös omaan käyttöön! Nämä sukat esimerkiksi. Kotona tuli kyllä kommenttia, että mitkäs miesten sukat mulla on jalassa. Ööö...?

Lanka: Regia Stripemania Sky, 7 veljestä
Puikot: 3,5

Pitsipaita

Nyt on vihdoin aika esitellä tämä virkattu pitsipaita blogin puolella. Annoin sen siskolleni (joka esiintyy kuvissa) 18-vuotislahjaksi muutaman Marimekon Kaunis kauris-mukin kanssa. Tuo sarja on kyllä vaan niin söpö, ja sen lakanoita olenkin jo himoinnut pari vuotta. Ja himoitsen seuraavat pari vuotta lisää.

Ohje: Novita 2015 Kesä
Koukku: 3,5
Lanka: Novita Puuvilla-Bambu
Koko: XS

Paita on Novitan Kesä 2015- kansikuvassakin esiintynyt ja oli tosi kiva tehdä. Sanallisessa ohjeessa oli muutamia virheitä, mutta onneksi älysin sitten seurata kaaviota tekstin sijaan.  Virkkuutaidot ovat todenteolla kehittyneet tänä kesänä. Tätä oli itseasiassa niin kivaa tehdä, että purin sitä huvin vuoksi alussa aika paljon, jotta saisin tehdä tuota ananaskuviota aina vain uudelleen. :D Saaja on tykännyt siitä ja olisi se kelvannut äitillenikin, joka ensimmäisenä oli sitä kokeilemassa. No, onneksi lankaa löytyi -50 % tarjouksessa kesällä ja ensi kevättä varten tulikin hamstrattua jokunen kerä, ehkä äitikin saa omansa?

Tämä oli minulle ensimmäinen isompi virkkuutyö ja muutenkin parhaiten onnistunut iso käsityö. Tällä hetkellä puikoilla on yksi ihana karkkipaita, joka on valmistunut ennätysvauhdissa ja taitaakin huomenna valmistua ihan loppuun asti. Siitä seuraa asiaa lähiaikoina. :)

Minin kanssa viimeinen kesäilta ja uintireissu Vääksyssä