sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Käsityömasennus

Olen surullinen. Taas on vierähtänyt melkein kuukausi siitä, kun kirjoitin tänne viimeksi. Syy on ihan selvä. En nimittäin ole saanut mitään tehtyä käsityörintamalla. En ole neulonut silmukan silmukkaa moneen moneen viikkoon, eikä muutosta näy edessä. Olen ainoastaan myynyt lankoja pois, ja äitilleni eilen jo puhuin, että laitan kohta kaikki myyntiin, mistä äiti tietenkin järkyttyi. :D

Seuraan aktiivisesti käsityöblogeja ja sitä mitä muut tekee, mutta itseäni ei vaan tällä hetkellä nappaa yhtään. Minuun on iskenyt kevätväsymys, joka pahenee kevään edetessä ja poden päänsärkyä päivittäin. Syksyn pimeydellä ei ole ollenkaan tällaista vaikutusta. Rakastan aurinkoisia kevätpäiviä ja sitä, että lumet sulaa ja aamulla on valoisaa. En siis tosiaan ymmärrä mikä minuun on mennyt. Etenkin ottaen huomioon, että koulu on ollut viime viikot ihan parasta aikaa ikinä. Lampaita ja lehmiä ja sitä rataa. <3 Ehkä olenkin sitten siirtänyt energiat koulunkäyntiin. Tai sitten elämä ei ole ollut minun makuuni tarpeeksi hektistä ja olen laiskistunut.

Kävin teurastamoharjoittelun aikana pari viikkoa sitten Kauhajoella Tapion lankakaupassa ihastelemassa miljoonia lankakeriä, ja sielläkin olin ihan käsityömasentunut, koska en jaksanut kiertää hyllyjä ja viipyä kaupassa pitkään, mikä oli henkinen pettymys itselleni. Ostin muutaman kerän lankoja, joista en tykkää enkä tykännyt niistä sielläkään (älä kysy miksi ostin), mutta jotka kulutan tiettyihin räsymattosukkiin vuonna x (tällä vauhdilla vasta seuraavassa elämässä). Vakava akuutti käsityömasennus. 

Joten blogihiljaisuus jatkuu, ties kuinka kauan. Odotan ensi viikon normaalin kouluarjen alkamista, jospa vaikka innostuisin taas. Projekteja kun on odottamassa vaikka millä mitalla eikä ne itsestään valmistu. Huh.