Dither-sukat

Mukavaa sunnuntai-iltaa! Postaan ihan pikaisesti ennen kuin unohtuu nämä Dither-sukat, jotka tein joululahjaksi työkaverilleni. Näiden kanssa tuli ihan superkiire, mutta onneksi 7 veikasta neuloo sukan kuin sukan päivässä. Värivalintaan en ole ihan tyytyväinen. Kuitenkin nämä värit tuli valittua, koska ne sopivat saajalleen parhaiten.  Sininen on petroolinsinistä ja se ei erotu mielestäni tarpeeksi tuosta harmaasta. Nämä on tehty lankavarastoista löytyneillä langoilla ja valitettavasti vaaleampaa harmaata ei ollut tarpeeksi. Dither-kirjoneulemalli on hyvä koska pitkiä langanjuoksuja ei tullut. Kaavio oli vaan turhan pitkä 7 veikalle, mutta toimii varmasti ohuilla langoilla paremmin. Jätin siis joitain kerroksia pois. Kuvat ovat taas ihan mitä sun sattuu, kun kuvausaikaa oli 30 sekuntia ennen töihin lähtöä ja sukkien luovuttamista. :D Osallistuin joulukuussa myös Adventtisukka-joulukalenteriin, josta muodostui tällaiset ihanat kirjoneulesukat. Nekin annoin työpaikalla eräälle eläinlääkärille joululahjaksi, mutta niistä jäi kokonaan kuvat ottamatta. Yhyy :( Ensi vuonna teen toiset samanlaiset, oli ne vaan niin kauniit <3

Olin ollut kiltti...

... koska joulupukki muisti minua taas monilla lahjoilla. Tänä vuonna joulu oli kaikista ankein ikinä, koska olin töissä ja joulutunnelma ei välittynyt sinne vaikka kuinka Joulupukin kuuma linja oli telkkarista päällä. Olin kauhean väsynyt Vääksyyn mennessäni illalla ja olin valmis nukkumaan jo kahdeksalta. Minulle tärkeintä joulussa on sen odottaminen, juuri ne muutamat päivät ennen joulua, jolloin leivotaan ja siivotaan ja tehdään kaikkea (ei töitä) kauhealla kiireellä. Stressaavaa, mutta pidän siitä. Vaikka jouluihminen olenkin, en nyt tässä kohtaa enää halua enempää muistella joulua, katse on jo keväässä.  Tässä kuitenkin kokoelmana kaikki käsitöihin liittyvät joululahjat, koska blogi on ollut hiljainen viime viikot:

Klompelompe -kirja tuli pukinkontista kuten niin monelle muullekin neulojalle tänä jouluna. Vaikkei se olekaan minulle ajankohtainen, oli tämä toivelistalla koska kirjana se vaan on niin ihana. Tykkään tosi paljon. Äitini yllätti minut Knitpron koukkusetillä ja pitsihuivien suunnittelukirjalla. Mielenkiintoinen kirja, jossa on paljon opiskeltavaa. En ollut aikaisemmin kuullutkaan Shetlannin pitseistä ilmiönä. Todellinen aukko sivistyksessä.  Lisäksi pukki toi minulle kaksi vyyhtiä unelmalta tuntuvaa alpakkalankaa. Kiitos tädilleni, joka on ne joltain pientilalta hankkinut. Ihanaa lankaa, väri puolestaan vähän tunkkainen alpakan luonnollinen ruskea, mutta haaveilen jo unisukista itselleni, jos joskus siintävässä tulevaisuudessa sellaiset ehtisi tehdä. 

Viime viikolla alkoi koulu, joka minun kohdallani alkoi koeobduktiolla. Se oli äärimmäisen stresaava koettelemus, joka imi kaikki mehut eikä neulomisintoa löytynyt joululomalla. Onneksi se on takanapäin ja nyt on vapaus tehdä kaikkea mitä huvittaa. Aloitin tympeästä projektista (!), sain nimittäin käsiini vähän Isoveli-lankoja, joista pyydettiin mökkisukkia. Koulussa näitä tuli tehtyä viime viikolla, nopeita mutta makuuni aivan liian paksuja ja kökköjä sukkia. Nyt on vähän Isoveli-varastoja purettu ja kaapeista vapautui tilaa paremmille langoille. <3 Lankaostoksia on tietysti tullut tehtyä viime viikkoina netin kautta, täytyihän sitä jollain lohduttautua kun elämä oli yhtä patologian puurtamista. Niistä lisää joskus toiste. 

Lanka: Isoveli
Puikot 4,0  (vaikka epäilytti, oli hyvä valinta)
Ohje: loin 52 s. Naisen kokoon 38/40 on hyvä kaventaa kantapään jälkeen niin, että 52s. Miehen sukkaan 54s hyvä.

Anelmaiset

Hyvää uutta vuotta 2017! Vaikka olen 4 viikon joululomalla, kiirettä on pitänyt ja viimeinen lomaviikko menee koeobduktioon lukiessa ja töissä. Neulomishommat ovat olleet tauolla joulusta, mutta yritän kuitenkin päivittää blogia aina silloin tällöin, kaikkia syksyllä valmistuneita töitä kun en ole kerennyt täällä julkaista.

Tein syksyllä pitkästä aikaa anelmaiset, ja värimaailma valikoitui saajan eli kummitätini mukaan, joka aina vuosittain lähtee ruskamatkalle Lappiin. Kirjava skaala uusia ja vähän vanhempia 7 veikkoja. Anelmaiset ovat kyllä erinomainen malli monessa suhteessa. Voi käyttää rajattomasti mielikuvistusta, koska värimaailmoja on lukemattomia. Saa myös käyttää jämäkeriä pois nurkista, koska yksittäisen värin menekki on hyvin pieni. Lisäksi kirjoneule onnistuu kuin vettä vaan, vaikkei ole minulle se kaikista ominaisin taito. Niistä ei tule yhtään möykkyiset ja haparoiset niinkuin joistain kirjoneulemalleista. Anelma Kervinenhän palkittiin hiljattain jonkin sortin taitopalkinnolla, ja se meni kyllä oikeaan osoitteeseen!